heidi@heidinosteopatia.fipuh. 044 9717670
Online-ajanvarausVaraa aika

Olkapään kipu ja sen kuntoutus

Olkapään kipu

Olkapään kipu voi johtua monestakin syystä mutta yleisintä on olkapään jänteiden ongelmat eli ns. kiertäjäkalvosimen oireyhtymä. Jänteeseen voi syntyä repeämää ilman selkeää traumaa tai trauman esimerkiksi kaatumisen seurauksena. Olkapään jännevammojen yleisyys kasvaa 40 ikävuoden jälkeen. Olkapään jännevammojen eli tendinopatian taustalla voi olla toistorasitusta, yksipuoleista, staattista rasitusta, joka voi olla työperäistä tai harrastuksesta (mailapelit, yliolansyöttölajit, saliharjoittelu) johtuvaa. Olkapään kivun taustalla on usein olkapään alueen lihasepätasapainoa ja lapatuen haasteita, ryhtiongelmia.

Olkapään jännevaivojen tärkein hoitomuoto on fysioterapeuttinen kuntoutus. Osteopatiaopinnoissa tein lopputyöni osteopaattisen hoidon vaikutuksista tennispelaajien olkapäävaivoihin. Lisäksi olen käynyt jatko-opintoja olkapäävaivojen kuntoutuksesta ja hoidosta sekä osteopatian että fysioterapian puolelta. Olkapäävaivat ja niiden kuntoutus on erityisosaamistani ja lähellä sydäntäni.

Olkanivelen rakenne ja kiertäjäkalvosimen lihakset

Olkanivel on ihmiskehon liikkuvin nivel ja sen rakenne on hyvin moninainen. Olkanivelen suuren liikkuvuuden vuoksi sen hallinta eli stabiliteetti on erittäin tärkeää. Usein olkapääongelmien taustalla onkin juuri tämän hallinnan ongelmia. Koska olkanivelessä on niin paljon liikkuvuutta ja sen nivelkapseli ja nivelsiteet eivät tuo tarpeeksi stabiliteettia toimivat kiertäjäkalvosimen jänteet lisätukena nivelsiteiden tapaan olkanivelelle. Lisäksi lavan alueen lihasten hallinta tuo vakautta olkanivelelle. Kiertäjäkalvosimen lihakset tuovat tukea olkanivelelle erityisesti nosto- ja kiertoliikkeissä.

Olkapään kipu ja liikerajoitus

Kiertäjäkalvosimen ongelmissa oireita ovat yleisesti kipu olkanivelen alueella nosto- ja kiertoliikkeissä.  Usein puhutaankin ahtaasta olkapäästä, joka oirehtii kipuna, kun olkaniveltä nostetaan yli vaakatason. Olkapäässä tuntuu vihlaisuja tietyissä kiertoliikkeissä esimerkiksi takkia pukiessa tai ylähyllyltä tavaroita ottaessa tai kauppakassia kantaessa. Pahimmillaan olkapää on kipeä levossa sekä öisin, varsinkin jos kääntyy nukkumaan kipeän olkapään päälle. Olkapään jänteiden kiputilaan saattaa liittyä tällöin myös tulehdusta. Olkanivelen optimaalinen liikkuvuus vaatii hyvää liikkuvuutta myös hartiarenkaasta eli lavasta ja solisluun nivelistä. Lisäksi rintarangan ja kylkiluiden liikkuvuus vaikuttaa olkanivelen liikkuvuuteen erityisesti rintarangan yläosassa. Rintarangan ojennussuuntainen liikerajoitus vaikuttaa heikentävästi olkanivelen liikkuvuuteen.

Olkapääkipu säteilee sormiin?

Olkapääkipu voi olla seurausta muista rakenteista. Kipu voi olla peräisin kaularangasta, jolloin säteilykipu ylettyy sormiin asti, mutta klassinen olkapääkipu ei säteile kyynärpäätä alemmaksi. Neurologisissa oireissa on mukana myös tunnottomuutta ja lihasheikkoutta. Olkapään alueelle voi säteillä myös sydän- ja keuhkosairaudet sekä maksa ja sappirakko, mutta nämä oireet ovat harvinaisempia. Olkapään tutkimisessa on siis tärkeää erotusdiagnostiikka.

Olkapään limapussin tulehdus

Limapussit eli bursat ovat nesteen täyttämiä pusseja, jotka vähentävät lihasten, jänteiden tai luiden välistä hankausta ja tasaavat rasitusta. Olkapään limapussin tulehduksen oireet ovat samankaltaisia kuin kiertäjäkalvosimen jänteiden oireyhtymässä. Oireet voivat alkaa yhtäkkisesti ja kaikki olkapään liikesuunnat ovat kipeät. Taustalla ovat samoja tekijöitä kuin kiertäjäkalvosimen oireyhtymässä eli liiallinen rasitus ja toistokuorma. Lepo onkin alkuvaiheen hoitomuoto sekä tarvittaessa lääkärin konsultaatio.

Olkanivelen instabiliteetti eli olkanivelen löysyys

Olkapään instabiliteetti voi johtua monista eri syistä. Yleisimpiä ovat olkapään vammat. Äkilliset olkapään vammat, kuten kaatumiset tai urheiluvammat, voivat aiheuttaa olkapään sijoiltaanmenoa. Sijoiltaanmenon jälkeen olkapään tukevat rakenteet, kuten nivelsiteet ja jänteet, voivat jäädä venyneiksi tai repeytyä, mikä altistaa instabiliteetille.

Urheilulajit, jotka vaativat jatkuvaa käsien pään yli nostamista (kuten uinti, heittäminen tai voimistelu), voivat johtaa olkapään rakenteiden ylirasitukseen ja asteittaiseen löystymiseen. Tämä voi ajan myötä aiheuttaa olkapään epävakautta.

Joillakin ihmisillä on synnynnäisesti löysemmät nivelsiteet, mikä voi altistaa heidät olkapään instabiliteetille. Tämä on usein geneettistä, ja tällaisilla henkilöillä voi esiintyä instabiliteettia myös muissa nivelissä.

Olkapään hoito Heidin Osteopatiassa

Hoitoprosessi alkaa perusteellisella haastattelulla, jossa kartoitetaan oireiden syntyhistoria, miten oirekuva on edennyt, mitkä helpottavat ja pahentavat kipua. Olkapään tutkimukseen kuuluu koko kehon ja ryhdin havainnointi, selkärangan ja hartiarenkaan sekä olkanivelen liikkuvuus- ja erotusdiagnostiset testit. Observaatiossa pitää huomioida sekä luisen rakenteen että pehmytkudosten muoto ja asento, jotka kertovat mahdollisista lihasatrofioista, sijoiltaanmenoista ja lihasten jänteiden repeämistä sekä leikkausarvet.

Olkapään havainnointiin kuuluu myös lapaluun staattisen asennon havainnointi. Virheasento voi olla esimerkiksi lavan sirotus, jonka voi aiheuttaa thoracicus longus -hermon pinne. Olkapään liiketutkimukseen kuuluvat sekä olkapään passiivinen ja aktiivinen liiketestaus että lapaluun ja olkaluun liikkeen suhde toisiinsa eli humeroscapulaarinen rytmi. Liikettä tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota liikkeen laatuun ja sujuvuuteen. Tarkan tutkimuksen perusteella valitaan manuaalista hoitoa tarvitsevat rakenteet sekä terapeuttisen harjoittelun kohteena olevat lihakset. Asiakas saa omahoitoon sopivat harjoitteet. Osteopaattisen hoidon ja fysioterapeuttisten harjoitteiden yhdistelmä on tehokas yhdistelmä taltuttamaan olkapään kipu!

Olkapään kuntoutusliikkeet

Terapeuttinen harjoittelu on todettu hyväksi menetelmäksi vähentämään kipuja ja lisäämään kehon toimivuutta tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Terapeuttinen harjoittelu voi olla voimaa, liikkuvuutta, kestävyyttä tai neuromuskulaarista kontrollia lisäävää ja vahvistavaa harjoittelua. Tutkimuksissa on todettu, että tietyillä lihasryhmillä on taipumus lyhentyä ja kiristyä sekä toisilla heikentyä. Olkapään ja pään alueella havaitaan tyypillisesti tällaista lihasepätasapainoa.

Erityisesti lapaluuta vakauttavat lihakset (epäkäslihaksen alaosa, lavanlähentäjälihakset ja etummainen sahalihas) ovat tyypillisesti heikkoja. Lapaluun ylä- ja etupuolella olevilla lihaksilla, kuten epäkäs- lihaksen yläosa, rintalihakset sekä lapaluun kohottajalihaksella, on taas taipumusta lyhentyä. Terapeuttisessa harjoittelussa lyhentyneet lihakset palautetaan lepomittaan venytyksillä ja heikentyneitä lihaksia vahvistetaan erilaisilla harjoitteella. Tärkeää olkapään kuntoutuksessa on asteittainen eteneminen ja etteivät harjoitteet provosoi liikaa kipua. Olkapään kuntoutumisessa tarvitaan usein pitkäjänteistä kuntouttamista, joka voi kestää viikkoa tai jopa kuukausia.

Olkapään ongelmat vovati olla erittäin hankala ja kivulias vaiva, mutta oikeanlaisella kuntoutuksella ja hoidolla se on useimmiten hallittavissa. Olkapään lihasten vahvistaminen ja liikkuvuuden ylläpitäminen ovat avainasemassa hoidon onnistumisessa!

Lähteet: Käypähoitosuositukset olkapään jännevaivoihin

https://www.theseus.fi/handle/10024/58661

Comments are closed.